7. FYSIOTERAPIA

Järjestyksessään seitsemäs fyssarikäynti täyttyi suurimmaksi osaksi keskustelusta. Alusta asti rannetta piinannut hermokipu on äitynyt todella ärsyttäväksi, samoin ranne on muutenkin alkanut kipuilla ja on todella jäykkä. Lisäksi ranteessani on alkanut esiintyä sähköisku-tyyppisiä tuntemuksia. Viime viikonloppuna tilanne paheni entisestään ja tiistaina aloitin buranakuurin. Varasin ajan myös toiselle käsikirurgille. Olisin halunnut tietyn kipulääkärin vastaanotolle, mutta seuraava vapaa aika (ainakin yksityisellä puolella) olisi ollut vasta ensi vuoden tammikuussa. Syy toiselle lääkärille menemisessä siis se, ettei oma käsikirurgini ole oikeastaan mitenkään reagoinut vaivaani, vaikka olen sitä joka käynnin yhteydessä ruikuttanut.

Fysioterapeuttini oli silmin nähden hieman närkästynyt kuullessaan aikomuksestani hakeutua toisen lääkärin vastaanotolle. Kyllähän mä sen itsekin tiedostin, että ei välttämättä ole mitään järkeä käydä 20 minuutin vastaanotolla lekurilla, joka ei etukäteen tiedä tapauksestani mitään. Se olisi vain ajan (ja rahan) hukkaa. Lisäksi kyseessä olisi ollut jo eläkkeellä oleva vanha kääkkä :D Sanoin, etä selvä, voin ihan hyvin perua ajan, mutta mitä sitten teen? Kipulääkäri, joka pitää vastaanottoa hoitavassa sairaalassni, olisi seuraava askel. Häneltä olisi ehkä mahdollista saada lähete TYKS:iin tarkempaa tutkimusta eli ENMG:tä varten. ENMG eli elektroneuromyografia on ääreishermojen ja lihasten häiriöitä selvittävä tutkimus. Käynti kivunhoitoon erikoistuneelle lääkärille olisi siis luvassa tulevalla viikolla.

Turvotusta oli kertynyt jonkin verran kaulan alapuolelle asti. Käsi lymfattiin kauttaaltaan. Käteen vedettiin teipit, jotka totesin heti supertoimiviksi. Jos en itse olisi kokenut, niin en ikinä uskoisi teippejä näin tehokkaiksi.

Pyysin fyssarilta myös kirjalliset ohjeet jumppaa varten. Jospa ensi viikolla löytäisin tieni uimahallille. Upouusi uima-asukin asusteineen on hankittu.

SOC y Stadium