perjantai 28. joulukuuta 2012

Varovarovasti

Jumatsuikka on ollut liukkaita kelejä. Meikäläinenkin vetäisi oikein kunnon ilmalennon viime viikolla. Ylitin katua ja bussipysäkin kohdalla oli linja-autojen jarruttamana jäätynyt tiehen todellinen "mummoansa". Pinta tuntui liukkaammalta kuin luistelukentällä konsanaan. Tapahtumasta selvisin onneksi suurella mustelmalla takalistossa. Oikean kyynärpäänkin kolautin maahan, mutta tällä kertaa se ei ollut ensimmäisenä ottamassa vastaan.

Onnettomuuksien pelossa olenkin suunnitellut hankkivani ikäihmisten suosimat jääpiikit kenkiin. Mietinkin tässä, että JOS jostain syystä kohlaisin niin, että esim. murtaisin jalkani, niin se olisi sitten pyörätuolituomio. Oikea käsi kun ei todellakaan kärsi koko painolla varaamista tahi mene edes suoraksi, niin kepit olisivat han htä tyhjän kanssa. Viime talvina olisin varmaan monta rallia vetänyt ellen olisi ollut "rollaattorilla" eli rattailla liikkeellä. Tosin niin olin kyllä viime viikollakin kaatuessani. Tuli siinäkin todistettua, ettei edes vaunut pidä aina pystyssä. Varokaamme liukkaita kelejä ja pysykäämme tolpillamme!


torstai 27. joulukuuta 2012

Itsetehdyt joululahjat

Äidille, Tädille, Serkulle ja Siskolle
Tämän joulun alla iski tosiaan aikamoinen matonkudekärpänen ja kerrankin sain tehtyä osan joululahjoista ihan itse. Tuotoksia syntyi suht hyvää vauhtia, keskimäärin 1 per ilta. Pakettiin päätyi pääasiassa virkattuja ja kudottuja koreja ja pannunalusia. Ohuemmasta langasta virkkasin pieniä sydämiä koreja koristamaan. Niissä olikin aika nysvääminen. Nyt pitäisi sitten alkaa tuottaa juttuja myös omiin tarpeisiin, saa nähdä vieläkö into pysyy yllä :)

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Lyrica

Kipulääkärikäynnillä marraskuun lopulla sain Lyrica-nimistä lääkettä hermokipuun. Paketinkin hain apteekista, mutta päätin silloin aloittaa lääkkeen käytön vasta parin päivän päästä. Siinä sitten ehdin ottaa selvää lääkkeestä ja aloin puntaroida kannattaako minun edes aloittaa koko lääkitystä. Kyseessähän ei ole mikään sellainen lääke, jota otetaan aina silloin tällöin, vaan Lyricaa syödään säännöllisesti aamuin illoin muutamien kuukausien ajan. Lääkkeen määrännyt, ja muutama muukin tuttu lekuri, varoitteli, että lääkkeestä menee usein pää aika sekaisin. Kestää muutamia viikkoja ennen kuin elimistö sopeutuu uusiin aineisiin. Apteekissa farmaseutti sanoi, että "sitten kun aloitat, niin kannattaa miettiä tarkkaan voiko lähteä kotoa mihinkään". Jep. Päätin siis, että mieluummin kärsin vaikka kivusta. kuin että pääkoppa menee ihan haperoksi. Oma kirurginikin mainitsi viime käynnillä, että moni tosiaan kärsii  ennemmin vaikka sitä kipua, kuin syö lääkettä joka aiheuttaa hirveitä sivuoireita. Niitti lääkkeettömyydelle oli kuitenkin epävarmuus siitä onko lääkkeestä tapauksessani edes mitään hyötyä: kipulääkärin sanoin: "lääke ei vie ärsytyksen tunnetta, mutta sitä voisi syödä ennaltaehkäisevästi".

Muutamia mainitakseni Lyrican haittavaikutuksia yleisimmistä harvinaisiin:


Heitehuimaus. Väsymys. Ruokahalun lisääntyminen. Sekavuus. Ajan ja paikan tajun           hämärtyminen. Ärtyneisyys. Tarkkaavaisuuden häiriöt. Kömpelyys. Muistin heikkeneminen. Vapina. Puheen tuottamisen vaikeudet. Kihelmöinti. Horros. Unettomuus. Päänsärky. Näön hämärtyminen. Kaksoiskuvat. Kiertohuimaus. Tasapainohäiriöt. Suun kuivuminen. Oksentelu. Ummetus. Ilmavaivat. Turvotus. Humaltunut olo. Epänormaali kävelytyyli. Painonnousu. Ruokahaluttomuus. Omakuvan muutokset. Levottomuus. Masennus. Kiihtyneisyys. Mielialan vaihtelu. Sanojen hapuilu. Aistiharhat. Poikkeavat unet. Paniikkikohtaukset. Apatia. Epätavallinen olo. Ajatteluvaikeudet. Muutokset näkökyvyssä. Epänormaalit silmänliikkeet. Nykivät liikkeet. Refleksien heikkeneminen. Ylivilkkaus. Liikevapina. Tajunnantason aleneminen. Pyörtyminen. Meluherkkyys. Silmien turvotus. Sydämen rytmihäiriöt. Kuumat aallot. Hengitysvaikeudet. Vatsan turvotus. Suun alueen puutuminen. Hikoilu. Ihottuma. Lihasnykäykset. Lihaskouristukset. Virtsaamisvaikeus. Virtsankarkailu. Voimattomuus. Kaatuminen. Jano. Muutokset sydämen sykkeessä. Nenäverenvuoto. Hajuaistin häiriö. Putkinäkö. Karsastus. Kiristävä tunne kurkussa. Nielemisvaikeudet. Liikkeiden hitaus. Kirjoitusvaikeudet. Lihasvaurio. Nesteen erittyminen rinnasta. Rinnan epänormaali kasvaminen. Kivuliaat kuukautiset. 

Jos olisin aloittanut (tai vielä joku päivä aloitan) Lyrican, niin pahimmassa tapauksessa musta tulee  ylipainoinen hyypiö, joka kävelee epänormaalisti horjuen ja silmät nykien. Vatsa pömpöttää, erikokoisesta tissiparista suihkuaa ja pissa valuu lahkeesta. Kävelen lihakset nykien kuin hidastetussa filmissä silmät turvonneina toisen katsoessa itään ja toisen länteen veren valuessa nenästä. Jep, tämä olisi kauhukuva miltä voisin näyttää, mutta entäs sitten sitten kaikki muutokset pään sisällä.. Melkeinpä mieluummin kestän tämän ärsytyksen iholla kuin muutun ihan toiseksi persoonaksi.

lauantai 22. joulukuuta 2012

8. & 9. FYSIOTERAPIA

Pian on vakuutusyhtiön korvaamat 10 fysioterapiakäyntiä käytetty. Aika monta jumppakertaa olisi kuitenkin vielä edessä, sillä ainakin ensi vuoden elokuulle olisi fysikaalista hoitoa jatkettava. Tässä pohdinkin, että jatkanko omakustanteisesti nykyisessä paikassa vai käännynkö mahdollisesti kunnallisen terveydenhuollon puoleen. Kunnallisessa ei mitään muuta vikaa kuin että jonot taitavat olla noin 10 kuukauden luokkaa. Tosin tapaukseni taitaa olla akuutti, joten hoitoon pitäisi päästä suht nopeasti.

Maksis kinesio
Tuossa taannoin Fyssarini hieman hiiltyi, kun en ollutkaan aloittanut Lyrican syöntiä. Olen kuulemma alusta asti ollut hieman vastarannan kiiski näissä lääkitysasioissa (hymiö). Itse en nyt ole ihan täysin samaa mieltä, kyllä noita pillereitä on tullut popsittua, mutta turhaan en mitään viitsi ottaa. Varsinkaan jos kyse on lääkkeestä, mikä mahdollisesti saisi pään täysin sekaisin.

Käyntien ohjelmisto on sisältänyt lähinnä perinteistä lymfahoitoa, liikeratojen mittausta, hierontaa ja perusjumppaa. Viime kerralla käteen tehtiin kaksi erilaista kinesioteippausta. Näistä on ollut apua ainakin mulle, harmi vain etteivät pysy muutamaa päivää kauempaa.

Mä oon jotenkin ihan unohtanut jumpata sormia. Tai kyllä mä niitä koko ajan käytän, mutta esim. vaha ja kaikki kunnon venytykset ovat jääneet vähän taka-alalle. Ja kyllähän se kädessä näkyy; mm. peukalon ja etusormen välissä olevan lihaksen paikalla on edelleen pelkkä kuoppa vain... Onnettomuuden jälkeisen käyttämättömyyden lisäksi myös hermovamma saattaa olla  osasyynä lihaksen surkastumiseen.

Ja niin, olen tässä jo pitkään odotellut vakuutusyhtiöltä vastausta hermoratatutkimuksen maksamisesta. Päätös saapui perjantaina ja alkuun ymmärsin päätöksen väärin, kun lause alkoi "Emme myönnä...". Mutta myöhemmin luettuani lapun uudemman kerran ihan loppuun asti, oli tulos se että tutkimus korvataan. Varasinkin samantien ajan Neurolaboratorioon ja ajan sain heti vuoden vaihteen jälkeen. Sinänsä tutkimuksesta ei varmaan mitään sen suurempaa hyötyä ole, mutta ehkä näiden vakuutusoikeudellisten asioiden takia on tämäkin parempi testata ihan "virallisesti".

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

4 kk kontrolli

Tänään olin jälleen näyttämässä kättä lääkärillä. Onnettomuudesta aikaa 4 kuukautta. Alkuun testailuja kämmenen ja sormien liikkeissä hermojuttuihin liittyen. Niissä liikkeissä, joissa radiaalis on mukana, on hieman heikkoutta. Vai mitenkä se nyt meni. Puristusvoima 20 kg (parannsta +4 kg) ja koukku, suoristus ja supinaatio menivät kaikki about 20 astetta paremmin kuin edellisellä käynnillä. Tohtorin mukaan 20 astetta pitäisi vielä saada liikettä supinaatioon, niin pysyvät kolikot kädessä kaupan kassalla. On muuten tullut testattua, että eivät ihan vielä pysy... Mä oon koko ajan ajatellut, että ainoastaan kyynärkiertoon tulisi jäämään liikevaje, mutta lääkäri povaili, että myös suoristus-koukkuunkin tulisi jäämään vajetta. Aika näyttää, oma jumppa ratkaisee.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kipulääkärillä

Taitaa tulla kuluneeksi jo kolme-neljä viikkoa, kun kävin kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin vastaanotolla. Käynti oli jopa ihan hyödyllinen. Hermovaurio tuli kliinisesti todettua ja sain lähetteen ENMG-tutkimukseen. Sinne en vielä ole päässyt, koska homma odottaa edelleen päätöstä vakuutusyhtiön maksusitoumuksesta ja siinäkös kestää, kun en ole jaksanut soitella kiukkuisia puheluita perään. ARGH!

Jännä huomio tutkimuksessa oli se, kun lääkäri testasi miten käsi reagoi kylmään. Hermovaurion kohdalla en kylmää tuntenut, ainoastaan kosketuksen.  Mutta mikä oudointa, sama homma toistui ympäri ranteen, myös ulkosyrjällä. Lyrica-resepti kourassa lähdin vastaanotolta, mutta pakkaus odottaa edelleen avaamattona kaapissa. Hermokivun suhteen ollaan siis parempaan suuntaan menossa!

lauantai 15. joulukuuta 2012

Tuliaisia

Virkatut pannualuset
Viime viikolla kävin yhden kaverin pikkujoululäksiäisissä sekä ihastelemassa toisen kaverin parin kuukauden ikäistä pikkuprinsessaa. Ensimmäiselle lähti joulunaikaan sopivat punaiset patalaput ja vauvelille jo aiemminkin esillä ollut vanhan roosan värinen virkattu kori sekä itseompelemani sydämet. Sydämien malli on vähän mitä on, mutta kangas ainakin on söpö.
Kori + sydämet

tiistai 4. joulukuuta 2012

Hätä keinot keksii

Pumppupullot rules :)
Sitä kun elelee kuukausikaupalla ainoastaan yhden heikomman käden tai yhden heikomman sekä auttavan apukäden varassa, niin kummasti sitä vain sopeutuu "kädettömyyteen" ja oppii tekemään jutut omalla tavalla. Nyt tuntuu jopa vieraalta ajatus, että edes tekisin tiettyjä asioita kuten ennen. Tässä on tullutkin kehiteltyä vähän erikoisiakin toimintamalleja arkirutiinien suorittamiseen. Tietyt apuvälineetkin ovat paikallaan.

Mun TOP3 "apuvälineisiin kuuluu:

  • Pumppupullot
  • Sähköhammasharja
  • Oma purukalusto
Äkkiä sitä vaan oppii tekemään asioita vasurilla, vaikka ennen jonkun asian tekemiseen on käytetty oikeaa tai jopa molempia käsiä. Esim. pipon päähänlaittoon mulla on ihan oma tekniikka; pipon reuna suuhun ja siitä sitten vasurilla pään yli. Autoa olen ajellut nyt muutamaan otteeseen. 1- ja 2-vaihteissa tarvitsen vielä vasurin apua...turvallista... Takki täytyy pukea niin, että ensin käsi oikeaan hihaan ja vasta sitten vasempaan. Ennen olen tehnyt sen aina toisinpäin. Tätäkään en kyllä tiennyt aiemmin, mutta nyt tiedän, sillä homma ei vain onnistu toisinpäin. 

Tällä hetkellä toivoisin kovasti voivani pitää kännykkää oikeassa kädessä, pyyhkiä pehvani oikealla kädellä, levittää kasvorasvaa ja pestä hiukset molemmilla käsillä, kaupassa ojentaa oikean käden vaihtorahoja varten jne... Mm. näiden kaltaiset perustoiminnoi eivät vielä onnistu, koska kyynärvarsi ei kierry riittävästi kämmenpuoli ylöspäin. Ehkä kuitenkin vielä jonain päivänä.

Ps. Mitenköhän pahasti kädelle kävisi jos se jäisi bussin ovien väliin? Mietin vain, kun vältin tällaisen tapahtuman täpärästi viime perjantaina. Olin tyttösen kanssa nousemassa linja-autoon. Meidän pysäkillä jäi matkustajia ulos enkä ihan heti  päässyt vaunujen kanssa sisälle. Juuri kun olin saanut rattaat työnnettyä sisään (itse seisoin vielä ulkopuolella) sulkeutuivat bussin ovet. Viime hetkellä vetäisin käteni pois ovien välistä ja jäin kadulle paukuttamaan nenäni edessä sulkeutuneita ovia. Tällä kertaa bussi ei sentään lähtenyt liikkeelle. (Kokemusta on tästäkin). Oli kyllä aika lähellä etteivät käteni jääneet väliin, ihan viime hetkellä irroitin otteeni työntöaisasta...

maanantai 3. joulukuuta 2012

Koukussa

Virkatut korit

Mä oon ihan koukussa (ja vähän puikossakin) virkkaukseen ja neulomiseen. Jo viime keväänä ostetut matonkuteet pääsivät vihdoinkin tuotantoon ja tuloksena syntyi muutamia koreja. Käsi pääsee hommiin, mieli rentoutuu ja tulee hyvä fiilis, kun saa jotain näkyvää aikaiseksi.

Kudetta on tullut haettua säkkikaupalla lisää ja joululahjoja pukinkonttiin valmistuu hyvää vauhtia. Ideoita on kuitenkin ehkä enemmän kuin taitoa ja aikaa. Virkkaus matonkuteesta on kyllä todella palkitsevaa; valmista kun syntyy kohtuu nopeasti. Tai, riippuu tietysti hiukan siitä miten monta kertaa joutuu purkamaan ja tekemään uusiksi. Ohjeita kun en ole jaksanut hakea, niin kokeilemalla mennään. Ja sen kyllä huomaa, mm. tästä allaolevasta lattiatyynynpäällisestä tuli sittenkin liian lerppu ja toisen puolen piilosilmukointi osui väärälle puolelle... Epätäydellisyydestään huolimatta saa kuitenkin luvan kelvata. Tyynyn halkaisija 65 cm.

Käsikin on pysynyt ihan hyvin mukana tässä käsityöharrastuksessa. Virkkaus ei itseasiassa rasita edes rannetta ja kyynärpäätä, jonkin veran olkapäätä ja ehkä hiukan sormia. Kutominen tuntuu ajoittain ilkeältä värttinäluussa, mutta ehkä tämä näperöinti on samalla hyvää jumppaa.

Lattiatyyny